Olen saanut harjoittelupaikassani Kokkolan kaupungin henkilöstöpalveluissa tutustua palvelevaan johtamiseen ohjaajani kautta, joka viimeistelee väitöskirjaa aiheesta http://www.palvelevajohtajuus.fi/432112650. Tämä johtamistyyli on herättänyt myös oman kiinnostukseni, koska olen ihmiskeskeinen persoona ja innostunut sekä laaja-alaisesti ihmisten hyvinvoinnista että heidän johtamisestaan. Palveleva johtajuus heittää ajatuksen johtamispyramidista päälaelleen. Tyypillisesti autoritäärisen johtajan on ajateltu olevan työyhteisön huipulla, joka sieltä käsin käskyttää alaisiaan ja hallitsee heitä. Palvelevassa johtajuudessa johtaja nähdäänkin seisovan alhaalla ja johtajuuden kautta ikään kuin motivoivan ja tukevan johdettaviaan. Omalla palvelevalla asenteellaan johtaja näyttää esimerkkiä työyhteisössä myös muille työntekijöille, mikä on toivottavaa organisaatiokäyttyäytymistä ja malli yhdessä menestymiseen.
Palvelevassa johtajuudessa oleellista on halu johtaa ja palvella, ja sen keskeisiä tekijöitä ovat nöyryys, aitous, empatia, suunnan osoittaminen ja sosiaalinen vastuunkanto. Rytkönen (2018) tuo esille, että palveleva johtajuus
edistää ihmisten arvostamista ja kehittymistä, yhteisöllisyyttä, luottamuksen
rakentumista, vallan jakamista ja yhteistä hyvää. Palveleva johtaja arvostaa
ihmisiä, rakentaa yhteisöllisyyttä, kuuntelee vastaanottavaisesti ja
suvaitsevaisesti sekä
toimii itse hyvänä esimerkkinä (Rytkönen, 2018). Keskeistä palvelevassa johtajuudessa onkin juuri yhdessä onnistuminen tai epäonnistuminen. Vanhan sanonta, jaettu ilo on kaksinkertaista ja jaettu suru on vain puoli surua, tukee tätä toimintamallia.
Palveleva johtajuus nostaa keskiöön työntekijän ja keskittyy hänen vahvuuksiinsa, mikä puolestaan synnyttää työn imua. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen, joka on tutkinut sekä palvelevaa johtamista että työn imua, toteaakin haastattelussa, että voimaannuttaminen, empaattisuus ja työntekijöiden arvostus ovat palvelevan johtamisen ydintä. Juuri niiden tiedetään liittyvän työn imun eli työhön liittyvän ilon ja innostuksen kokemiseen . Hakasen mukaansa palveleva esimies pyrkii synnyttämään sellaisia työoloja, jotka energisoivat ihmisiä ja ehkäisevät työuupumusta. https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/
Mielestäni palveleva johtajuus vastaa hyvin tämän päivän työelämän haasteisiin, jonka hektisyydessä ja vaatimusten ristipaineissa liian moni työntekijä uupuu ja pahimmassa tapauksessa joutuu pitkäksi aikaa sivuun työelämästä ja keräämään voimia sairauslomalle. Jo yhdenkin ihmisen työuupumus on henkilökohtainen kriisi, mutta myös iso taloudellinen menetys sekä työnantajalle että yhteiskunnalle. Sen sijaan työntekijään keskittyvä palveleva johtajuus pyrkii positiivisen kierteen kautta saavuttamaan sekä yksilöllistä että organisaatiotasoista hyvinvointia ja menestystä. Työntekijöiden hyvinvointi ja innostus heijastuu myös asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin sekä synnyttä positiivista organisaatiokuvaa. Tämä malli mielestäni vaatii sekä aikaa että työtä ja pikavoittoja ei ole luvassa, sillä hyvä lähtee liikkeelle pienistä muutoksista. Pitkäjänteisen menestymisen rakentaminen vaatii organisaatiolta liiketalouden ymmärtämisen lisäksi käsitystä ihmisen käyttäymisestä. Monissa organisaatiossa henkilöstö on suurin menoerä, joten heihin panostaminen hyvän johtajuuden ja laajemmin koko organisaatiokulttuurin kautta on keino luoda menestystä ja hyvinvointi. "Me palvelemme!" voisi olla aika hyvä slogan monelle eri yritykselle ja yhteisölle.
Lähteet:
Hakanen, Jari (2016). Työpiste -verkkolehti. https://www.ttl.fi/tyopiste/palveleva-johtaja-keskittyy-ihmisten-vahvuuksiin/
Rytkönen, Kirsi (2018). Valmisteilla oleva väitöskirja
palvelevasta johtajuudesta.
