En ole aikaisemmin ennen opeopintoja tullut miettineeksi, miten voimakkaasti opettajan työtä määrittelee lainsäädäntö. Siksi onkin syytä perehtyä niihin tarkemmin.
Hyvän hallinnon periaatteet
Hyvän hallinnon periaatteet perustuvat perustus- ja hallintolakiin. Keskeistä on huomata, että opettaja on julkisen vallan käyttäjä, jonka tulee toteuttaa hyvää hallintoa sekä vaalia ja edistää opiskelijan oikeusturvan toteutumista. Perustuslain (1999/731) 2 luvussa käsitellään opetukseen sovellettavia kohtia ovat mm. opiskelijan oikeus yhdenvertaisuuteen (6§), henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7§), yksityiselämän suojaan (10§)uskonnon ja omantunnon vapauteen (11§), sivistyksellisiin oikeuksiin (16§), omaan kieleen ja kulttuuriin (17§) ja oikeusturvaan (21§). 6§ mukaan opettajan tulee kohdella opiskelijoita yhdenvertaisesti, eikä hän saa suosia tai syrjiä yksilöitä esimerkiksi sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, etnisen tai uskonnollisen tausta, kansallisuuden tai kielen perusteella. Tällaiset tausta eivät saa näkyä arvioinnissa tai missään muuallakaan opettajan työssä Opetustyöhön kuuluu myös perustuslain (1999/731) 2 luvun 16§ mukaan sivistyksellisten oikeuksien takaaminen.
"Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä."
Tätä lain kohtaa voidaan soveltaa esimerkiksi vammaisopiskelijoihin ja opettajan velvollisuuksiin mahdollistaa heidän sivistykselliset oikeudet, kuten opintojen henkilökohtaistamisen mahdollisuudet käytännön opiskelussa.
Hallintolain (2003/434) 2 luvussa tuodaan esille hyvän hallinnon periaatteet, joita ovat hallinnon oikeusperiaate, palveluperiaate, neuvonta, hyvän kielenkäytön vaatimus sekä viranomaisyhteistyö.
- Oikeusperiaate. Tämän mukaan opettajan täytyy työssään kyetä kohtelemaan oppilaitaan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti, eikä hän saa käyttää valtaansa väärin. Tässä kohden voisi tulla kysymykseen esimerkiksi se, millaisia kurinpidollisia toimia opettaja saa käyttää, että ne ovat oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään.
- Palveluperiaate. Opettajan täytyy olla opiskelijan käytettävissä ja tavoitettavissa, ja tiedottaa opiskelijalle, miten häneen saa yhteyden, mitä viestintäkanavia käyttäen.
- Neuvonta. Opiskelijalla on oikeus saada asianmukaista neuvontaa. Opettajan vastuualueeseen ja tehtäviin kuuluu tukea ja neuvoa opiskelijaa, ja sitä kautta ohjata opiskelijaa opintopolulla eteenpäin. Mikäli opettaja ei osaa vastata kaikkiin opiskelijan kysymyksiin ja tiedusteluihin, hänen on opastettava opiskelija eteenpäin oikean tahon puoleen, kuten koulukuraattori, opinto-ohjaaja.
- Hyvän kielenkäytön vaatimus. Opettajan tulee ilmaista asiat siten, että opiskelija ymmärtää niiden sisällön yksiselitteisesti ja saavat asiaan nähden riittävästi tietoa. Vaatimus koskee sekä suullista ja kirjallista ilmaisua. Lisäksi opettajan tulee huomioida oppilaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, joka on säädetty kielilaissa.
- Viranomaisyhteistyö. Opettajan on pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä, ja tarpeen mukaan avustettava toista virkamiestä. Tällaista yhteistyötä voivat olla työskentely sosiaaliviranomaisen, poliisin, koulukuraattorin tai terveydenhuollon viranomaisen kanssa.
Lähteet:
Hallintolaki 2003/434.
Perustuslaki (1999/731).
Oulun sinisen ryhmän AC-tallenne 7.11.2018.
Opiskelijan velvollisuudet ja työrauha
Ammatillisesa koulutuksessa opiskelijan velvollisuuksiin kuuluvat osallistua opetukseen, näyttöihin ja muuhun osaamisen osoittamiseen. Poissaolot ovat sallittuja vain perustelluista syistä. Opiskelijan on suoritettava tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Salassapitovelvollisuus sitoo opiskelijaa esimerkiksi työharjoittelussa saaduista tiedoista. Myös vahingonkorvauslaki koskee opiskelijaa ja hänen tulee korvata aiheuttamansa vahinko opiskelun aikana.
Ammattikorkeakoulussa opiskelija on velvollinen ilmoittamaan opiskelupaikan vastaanottamisesta, ilmoittauduttava opintoihin oppilaitoksen määräämällä tavalla, suoritettava opinnot määräaikaan mennessä sekä noudatettava oppilaitoksen yleisiä sääntöjä. Lisäksi opiskelija on sekä ammatillisissa opinnoissa että ammattikorkeakoulussa velvollisen osallistumaan huumausainetestiin, jos oppilaitos sitä perustellusti velvoittaa.
Opiskelijalla on oikeus työrauhaan. Oppilaitoksen tulee laatia ennalta opintosuunnitelma miten suojata opiskelijoita väkivallalta, häirinnältä ja kiusaamiselta sekä toimeenpanna ja valvoa sen toteutumista. Myös opettajalla on oikeus työrauhaan, jonka jokainen opettaja kokee ja määrittelee subjektiivisesti. Häiritsevän käyttäytymisen raja voi eri opettajille olla erilainen. Työrauhan häirintää on sellainen toiminta, joka estää opettajan toimintaa ja opetettavien tavoitteiden saavuttamista. Pedagogisesta näkökulmasta voidaan korostaa opettajan kykyä luoda hyvää työrauhaa ja ennaltaehkäistä häiriöitä. Tämä vaatii ammatti- että vuorovaikutustaitoja. Tutkimusten mukaan rangaistukset eivät edistä työrauhaa eivätkä oppimista, joten eivätkä tehoa työrauhaongelmien syihin. Opettajana tuleekin miettiä, mitä näiden ongelmien taustalla voisi olla ja pyrkiä vaikuttamaan niihin tekijöihin, kuten yksittäisten opiskelijoiden ongelmiin tai osallistavimpiin opetusmetodeihin.
Lähteet:
Violettien opettajien AC-tallenne. 7.11.2018.Salassapitosäännökset ja tietosuoja opettajan työssä
"Salassapidolla tarkoitetaan lainsäädännössä sekä asiakirjasalaisuutta eli asiakirjan pitämistä salassa että kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa eli kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi." (Julkisuuslaki 23§).
Salaisiksi asioiksi määritellään mm. oppilashuoltoa koskevat asiat, sanallista arvioinnit, todistukset ja opinnoista vapauttavat asiakirjat. Salaisia tietoja saa käsitellä henkilöt, joilla on siihen työn kannalta perustelut, jos tieto on esimerkiksi oleellinen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) kannalta. Myös tieto siitä, että opiskelija saa erityistä tukea on salassa pidettävää. Erityisesti tämän kaltaista tietoa ovat yksilön terveyteen, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sosiaalihuoltoon ja työhallinnon palveluihin liittyvät tiedot ovat salaisia.
Arkielämässä on tärkeää muistaa, että luottamuksellisia, yksilön yksityisyyteen liittyviä keskusteluja ei käydä julkisissa tiloissa, kuten käytävällä tai kahvihuoneessa. Myös arkaluontoisen kirjallisen tiedon hallussapito papereilla, tietokoneella ja siirrettävissä muisteissa, kuten muistitikulla on tehtävä huolellisesti. Salassa pidettävät asiakirjat tulee siis säilyttää lukollisissa paikoissa ja salasanojen takana sekä hävitettävä asiallisesti. Nämä edelliset asiat ovat koskeneet ns. sivullisia henkilöitä. Sen sijaan henkilöllä itsellään on oikeus saada itseään koskevaa tietoja. "Asianosaisella on tiedonsaantioikeus, jos asiakirjan sisältö on vaikuttanut tai voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn." (Julkisuuslaki, 11§). Tiivistetysti voidaan sanoa, että tärkeintä opettajan salassapidossa on työn kannalta vain tarpeellisten ja perusteltujen tietojen käsittely ja niiden huolellinen säilyttäminen niin sanallisessa kuin kirjallisessa muodossa.
Uusi GDPR -asetus (2018) määrittelee pitkälti opetusta koskevia tietosuojakäytänteitä. Tietosuojan mukaan oikeus yksityisyyteen eli yksityiselämään ja henkilötietojen suojaan on samanlainen perusoikeus, kuten yhdenvertaisuus ja sananvapaus. Opetustyössä onkin tärkeä miettiä millaisia tietorekisterejä voidaan kerätä, miten niitä ylläpidetään ja miten tietoja saa jakaa. Asioita, joita ei saa opiskelijoista kerätä ovat esimerkiksi rotu, etninen tausta, sukupuolinen suuntautuminen, terveystiedot ja ammattiyhdistykseen liittyvä järjestäytyminen.
Rekisterin pitäjän tulee määritellä tiedon keruun tarpeellisuus, selvitys käytöstä sekä niiden säilytyksestä. Henkilöllä itsellään on oikeus saada tietää häntä koskevat tiedot, oikaista niitä sekä pyytää niiden rajoittamista. Jos opiskelija havaitsee, että häntä koskevia tietoja käytetään lainvastaisesti, hän voi lakiin vedoten pyytää jopa niiden poistamista. Opetustyöhön liittyviä käytännön sallittuja tietosuoja-asioita on esimerkiksi opiskelijoiden nimien ja yhteystietojen jakaminen ryhmän sisällä, kun se liittyy opetukseen. Sen sijaan opiskelijoiden keskinäisen tiedon jakamisesta opettaja ei vastaa. Sosiaalista mediaa hyödynnettäessä on tärkeää muistaa mm. eri palvelujen ikärajat (yleisesti 13v, paitsi WhatsApp 16v.!), palvelujen sijaintimaan lainsäädäntö ( EU vs. USA), rekisteröitymiseen vaadittavat henkilötiedot, tarvittavat huoltajan luvat sekä palvelujen saamat oikeudet sisältöihin.
CC0Lähteet:
GDPR -tietosuoja-asetus 2016/679.
Julkisuuslaki 1999/621
Tietosuojaopas oppilaitoksille.
Vehkamäki, Lahtinen & Tamminen-Dahlman. (2013). Julkisuus ja tietosuoja opetustoimessa. Opetushallitus.
Harmaiden opettajien Padlet -seinä 7.11.2018.
Tekijän oikeudet opetustyössä
Tekijänoikeus kysymykset ovat keskeisiä opetustyössä. Etenkin digimateriaalien käyttäminen aiheuttaa helposti virheitä, kun aineistoa on helposti saatavilla netissä. Digilupa sisältää oleellisesti kolme lupaa: skannausluvan, verkkosisällön kopiointiluvan sekä luentojen videointiluvan. Lupa on saatavilla peruskoululle, lukiolle, ammatillisille oppilaitoksille ammattikorkeakouluille ja yliopistoille. Digilupa antaa sekä opettajalle että oppilaille oikeuden kopioida samalta verkkosivustolta aineistoa korkeintaan 20 tulostettua sivua vastaavan määrän lukuvuodessa. Tätä aineistoa opettaja saa käyttää täydentämään itse tekemäänsä oppimateriaalia tai koostaakseen muuta materiaalia täydentävän aineistopaketin. Opiskelija saa käyttää kopiointilupaa tehtävien tekemistä varten. Aineistoa ei saa muuntaa ja tekijä tulee ilmoittaa kopiossa. Luvan perusteella tehtyjä kopioita saa säilöä koulun koneilla ja verkkolevyillä kyseisen kurssin ajan. Niitä voi välittää myös koulun sisäisessä tietoverkossa, mutta vain samalle opetusryhmälle. Jos opetustilanne tallennettaan ja sitä seuraa verkon kautta opiskelijoita, ei siellä saa esittää muilta lainattua aineistoa. Tällöin syntyy kopio, johon ei ole oikeutta. Hyvä käytäntö verkko-opetuksessa on jakaa opiskelijoille linkki, johon he menevät oman tietokoneen selaimella, eikä opetuksessa lainattu materiaali näin tule tallenteelle. Skannauslupa antaa oikeuden skannata painetusta materiaalista 5–20 sivua julkaisua kohti oppiasteesta riippuen.
Oppilaitoksen oikeuksista opettajan itse valmistamiin opetusmateriaaliin ei ole yksiselitteinen. Usein näistä asioista sovitaan kirjallisesti esimerkiksi työsopimuksessa. Tästä on työntekijän tärkeää olla tietoinen, sillä sopimuksen avulla koulutusmateriaalit voidaan luokitella yrityssalaisuudeksi.
Opettajan tekijänoikeus. https://www.opettajantekijanoikeus.fi/aineisto/kopioston-digilupa/
Toikkanen, T. & Honkonen, K. 2018. Opettajan tekijänoikeus. Työkirja. https://www.slideshare.net/eOppimiskeskus/opettajan-tekijnoikeus-tykirja
Punaisten opettajien AC-tallenne. 7.11.2018.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti