tiistai 3. joulukuuta 2024

Opetusharjoittelu TtM -opinnoissa

Syksyllä 2024 tein omiin terveystieteiden opettajan maisteriopintoihin liittyvän opetusharjoittelun omassa lehtorin työssäni Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Opetin Diakoniatyön menetelmät ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen -kurssilla sekä Oulun että Porin kampuksen ryhmissä. Opetuskerrat toteutin sekä lähiopetuksena kampuksella että etäopiskeluna Zoom -oppimisympäristössä. Kyseiselle kurssille osallistuivat sekä sosionomi-diakoni että sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijat, jotka suorittivat kirkon ja sote-alan kaksoitutkintoa.

 Opetusharjoitteluuni liittyi harjoittelun kokonaissuunnitelman sekä jokaisen kolmen opetuskerran teemasuunnitelman laatiminen. Lisäksi toteutettiin arvioitava tehtävä, joka itselläni oli kyseisen kurssin dialogitentti. Näiden suunnitelmien laatimisessa opin taas syvemmin opetusprosessin teoreettisesta hahmottamisesta. 

Oma oppimiskäsitykseni pohjautuu kognitiviseen ja konstruktiiviseen oppimiskäsitykseen, jossa oppija nähdään informaation prosessoijana, uutta tietoa aikaisempaan tietoperustaan liittäen. Konstruktivistinen oppimisteoria korostaa, että tieto rakentuu opiskelijan aktiivisen prosessoinnin kautta (Lindblom-Ylänne & Nevgi, 2009). Näen opiskelijan aktiivisena tiedon hakijana, joka valikoi, tulkitsee ja reflektoi asioita rakentaen omaa oppimisprosessia ja uutta tietoa. (Haarala ym., 2023.) 

Oppimisprosessia hahmotan Kolbin mallin mukaisesti, jossa oppiminen nähdään jatkuvana prosessina, jossa opiskelijan omat kokemukset ja opittavan tiedon käsittely ovat keskeisessä roolissa. Malli koostuu neljästä vaiheesta, jotka etenevät kehämäisesti oppimisen aikana. Nämä vaiheet ovat konkreettinen kokemus, reflektiivinen tarkkailu, abstrakti käsitteellistäminen ja aktiivinen kokeilu. Oppiminen voi alkaa mistä tahansa näistä vaiheista. (Phillips, 2021.) Oppituntien teemasuunnitelmien kautta tuli harjoiteltua tätä oppimisprosessin aukikirjoittamista taas tarkemmin. 

Tämä harjoittelu syvensi ja täydensi jo aikaisemmin ammatillisen opettajaopinnoissa hahmottamaani omaa näkemystä oppimisesta. Oma näkemykseni hyvästä opettamisesta ja oppimisesta kiteytyvät Kolbin kehään, josta tämän blogin nimi on myös saanut innoituksen. Haluan opettajana herättää opiskelijat ajattelemaan ja reflektoimaan saamaansa uutta tietoa aikaisempaan tietoon sekä muokkaamaan sitä oman aktiivisen kokeilun kautta. Tätä ajattelun reflektointia haluan toteuttaa mahdollisimman usein yhteisöllisen opetuksen ja dialogin kautta, joka laajentaa opiskelijan ymmärrystä opittavasta asiasta (Männistö, 2020).

Opetusharjoittelukerroilla sain opiskelijoilta ja vertaisarvioijalta hyvää palautetta monipuolisten opetusmenetelmien käytöstä etäopiskelussa. Toisaalta sain myös opiskelijapalautetta, jossa toivottiin vielä enemmän toiminnallisuutta ja vähemmän luennointia. Tämä aktivoinnin merkitys opetuksessa pitää muistaa jatkossakin hyödyntää ja ottaa omaksi toimintatavaksi.

Tulevaisuutta ajatellen arviointi haastaa minua opettajana myös jatkossa. Opetusharjoittelun aikana otin itse käyttöön aktiivisemmin arvioinnissani ja koko opetusprosessissa Bloomin taksonomian. Sitä aion jatkossa hyödyntää oman opetukseni kaikissa vaiheissa. Se antaa opettajana perustaa suunnitella ja toteuttaa vaativaa opiskelijoiden arviointia linjakkaasti ja perustellusti. (Krathwohl,2002.)


Lähteet:

Haarala, A., Saaranen, T., Sjögren, T., Korpi, H. ja Tossavainen, K. (2023) Yhteistoiminnallinen oppiminen. Teoksessa Saaranen T. ym. (toim.)  Terveysalan opettajan käsikirja. Tietosanoma.

Krathwohl, D. R. 2002. A Revision of Bloom’s Taxonomy: An Overview. Teoksessa Theory Into Practice, Vol. 41, Number 4. College of Education, The Ohio State University. https://motamem.org/wp-content/uploads/2017/10/bloom-revised-taxonomy.pdf 27.1.2021

Männistö, M. (2020). Hoitotyön opiskelijoiden yhteisöllinen oppiminen ja sosiaali- ja terveysalan opettajien osaaminen digitaalisessa oppimisympäristössä. Oulun yliopisto. 

Nevgi, A. & Lindblom-Ylänne, S. (2009). Oppimisen teoriat. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.), Yliopisto-opettajan käsikirja (1.painos; s. 194–234). WSOYpro Oy. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/b6fde4da-2a92-4d0a-a886-372f64f4b1d2/content

Phillips, B. (2015). Understanding the learner. Teoksessa Oermann M. (toim.) Teaching in nursing and role of the educator. Springer publishing.




Opiskelijaohjaajan täydennyskoulutus

 Keväällä 2025 olin toteuttamassa terveystieteiden maisteriopintoihini liittyvällä Kliinisen harjoittelun -kurssilla opiskelijaohjauksen täy...