Arviointi ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulua ohjaavat asiakirjat 

Ammattikorkeakoulua ohjaavat lait ja asetukset sekä tutkintosääntö. Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on myös säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Ammattikorkeakoululain 2014/932 37§). 

Ammattikorkeakouluasetuksessa (2014/1129) puolestaan annetaan tarkempia määräyksiä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä, kuten opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta ja arvioinnista. Ammattikorkeakouluasetus määrittelee tutkintoon johtavien koulutusten tavoitteeksi laaja-alaiset ja käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet, joilla toimia oman alan asiantuntijatehtävissä työelämässä. Lisäksi tavoitteina on valmiudet ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Asetus määrittelee koulutuksen tavoitteiksi myös riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä kyvyn kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (Ammattikorkeakouluasetus 2014/1129 4§). Ammattikorkeakoulun opetuksessa suoritettavaa arviointia on peilattava myös näiden asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi koulutuksessa tapahtuvan arvioinnin tulisi tukea ja kannustaa oppijan elinikäistä oppimista.

Tutkintosäännöillä voidaan puolestaan antaa opetukseen liittyviä  tarkentavia määräyksiä, kuten arviointiin. Tutkintosäännön hyväksyy ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun hallitus. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tutkintosääntö määrittelee koulun tehtävää ja opetusta seuraavasti: "Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista." Näin Oamk:n tutkintosäännössä viitataan ammattikorkeakoululakiin (932/2014 § 4), jonka mukaan myös arvioinnissa tulee huomioida elinikäisen oppimisen mahdollisuus ja edistää sitä.

Opintojen henkilökohtaistaminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan opintoja henkilökohtaistaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) kautta.
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014 § 37).

Sairaanhoitajan ammattikorkeakouluopinnoissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mahdollisesti opiskelijan aikaisemmin suorittamasta lähihoitajaopintoja voidaan AHOT-toiminnan kautta hyväksi lukea sairaanhoitajaopinnoissa. 

Itselleni opintojen henkilökohtaistaminen on avautunut varsinaisesti ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Olen huomannut, että oman aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja sen siirtäminen eri kontekstiin vaatii itseltä kognitiivista prosessointia. Tämä vaatii myös opettajalta kykyä ohjata opiskelijoita havainnoimaan  ja tunnistamaan omia tietojaan ja taitojaan. Osaamista tulee myös kyetä muokkaamaan opintotavoitteiden mukaisesti ja mahdollisesti täydentämään. Tällaista tiedon muokkaamisen ja siirtämisen osaamista tarvitaan myös työelämässä. AHOT-toiminnan taustalla on elinikäisen oppimisen malli, jossa hyödynnetään yksilön aikaisempi sekä formaali että informaalioppiminen ja tehostetaan opintoja (Kiviniemi, 2016). Nämä ajatukset myös palaavat itselleni tärkeään Kolbin kehällisen oppimisen ajatukseen, jota pohdin aikaisemmin täällä.

Arviointi

Arviointi on palautetta, jota opettaja antaa opiskelijalle oppimistuloksista. Sen tarkoituksena on oppimisen parantamisen ja osaamisen kehittäminen. Arviointi on laadullista arviointia oppimisen kehittymisestä ja tarkoitus on opiskelijan itseluottamuksen kasvattaminen. Pedagogisesti hyvin suunniteltu arviointi perustuu annettuihin kriteereihin ja tähtää oppimisen lisäämiseen ja selkiyttämiseen. Osaamisen arviointi on kehittävää, tavoitesuhteista ja kriteeriperusteista, joka perustuu osaamisiin, osaamisalueiden ja opintojaksojen tavoitekuvauksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Myös opiskelijan itse- ja vertaisarviointi ovat merkittäviä osaamisen kehittymisen arvioinnissa.

Lähteet:

Ammattikorkeakouluasetus 2014/1129. Annettu Helsingissä 18.12.2014. Viitattu 14.10.2018.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Ammattikorkeakoululaki 2014/932. Annettu Helsingissä 14.11.2014. Viitattu 14.10.2018.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932#Pidp446232128

Kiviniemi, Kari (2016). Tutkimus hyväksilukujen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toteurumisesta  keskipohjalaisessa korkeakoulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 14.10.2018.
https://minedu.fi/henkilokohtaistaminen

Viitanen, Kirsi (2015). Arvioinnin käytännöt ammattikorkeakoulussa. Viitattu 14.10.2018.

https://www.slideshare.net/KirsiViitanen/arviointikytntjen-kehittminen-ammattikorkeakoulussa

https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/Opinto-opas-yamk/Opiskelu/Opiskelu-ja-arviointi/