Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys
Yrittäjyys voidaan jakaa käsitteenä sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. Ulkoinen yrittäjyys tarkoittaa perinteistä itsenäisesti toimivaa, liiketoimintansa omistavaa yrittäjää. Sisäinen yrittäjyys puolestaan tarkoittaa palkatun työntekijän yrittäjämäistä asennetta, jota kuvaa sitoutuneisuus ja innostuneisuus. Yrittäjyys onkin ennen kaikkea asennetta. Sisäisenä yrittäjänä toimiva työntekijä ymmärtää, että työnantajayrityksen menestys on myös hänen oma etunsa.
Sisäistä yrittäjyysasennetta voidaan kehittää opetuksessa painottamalla sitä, että jokainen opiskelija luo oman "myyntituotteensa" työntekijänä ja edistää siten omaa työllistymistään. Osaaminen on opiskelijan ja myöhemmin työntekijän keskeistä pääomaa, jota hän työntekijänä myy työnantajalle tai yrittäjänä suoraa palvelujen ostajalle eli asiakkaalle. Opettajan tulee avata tätä merkitystä etenkin nuorille opiskelijoille, joilla on vielä vähän kokemusta työelämästä. Ulkoista yrittäjyyttä voidaan puolestaan vahvistaa opiskeluissa erilaisten oman koulutusalan yritysvierailujen kautta sekä erilaisten innovaatiotyöskentelyjen avulla. Jos opiskelija jää esimerkiksi ilman kesätyöpaikkaa, voidaan koulussa ideoida miten hän voisi markkinoida omaa osaamistaan ja löytää potentiaalisia palvelujen tarvitsijoita.
Erilaiset innovoivat tiimit ja kokeilukulttuuri voivat toimia hyvänä yrittäjyyskasvatuksen tukena. Itse ajattelen, että erityisesti moniammatilliset tiimit toimivat hyvänä '"aivomyrsky alustana", jossa erilaiset osaamiset ja näkökulmat rikastuttavat toisiaan ja kehittävät yhteisajattelua. Terveydenhoitoalalla yrittäjyyskasvatus voisi olla myös erilaisiin terveydenhuollon yksityisiin yrityksiin tutustuminen, kuten yksityiseen kotihoitoon tai vanhusten palvelutaloon. Tällä tavoin opiskelija voi saada konkreettisen kosketuksen siihen, mitä yrittäjyys hoitoalalla käytännössä merkitsee. Hoitoalalla on perinteisesti toimittu kunnallisen työnantajan palveluksessa, mutta viime vuosina esimerkiksi palveluseteli-uudistuksen kautta myös yksityisten toimijoiden määrä on alalla lisääntynyt.
Yrittäjyyden yhteiskunnallinen merkitys
Yritysten keskeisin yhteiskunnallinen merkitys on vastata tiettyyn palvelun tarpeeseen, luoda työpaikkoja ja maksaa suurin osa julkisista menoista joko suoraa tai välillisesti. Yritykset työllistävät noin 70% suomalaisista työntekijöistä. Tulevaisuudessa yritysten osuus työllistäjistä kasvaa, koska julkinen sektori supistaa ja ulkoistaa toimintaansa. Lisäksi yritykset tekevät ulkomaan kauppaa, joka erityisesti ulkomaankauppavetoiselle maalle, kuten Suomelle, on erityisen tärkeää. Maksettujen verotulojen kautta yritykset myös tukevat julkisen sektorin työllistämistä. Yritystoiminta kehittää yhteiskuntaa erilaisten innovaatiotoimintojen kautta sekä pyrkivät tuottamaan palvelujaan tehokkaasti.
Yrittäjien merkitys yksilölle eli kuluttajalle on tuottaa hänen tarvitsemiaan palveluja mahdollisimman kilpailukykyiseen hintaan. Lisäksi yrittäjät kehittävät ja innovoivat uusia palveluja yksilöiden käyttöön. Yksilöillä on mahdollisuus valita yrittäjien palveluista sopivin ja he voivat myös osallistua palvelujen ja tuotteiden kehitystyöhän antamalla niistä palautetta. Esimerkiksi hoitoalalle tulee tulevaisuudessa syntymään yhä enemmän yksityisiä palvelujen tarjoajia, joista kuluttajat voivat valita julkisten palvelujen lisäksi. Tämä tosin tulee lisäämään eriarvoistumista, sillä varakkaimmilla on suuremmat mahdollisuudet valita, kun taas pienituloisimmalla ja syrjäseudulla asuvilla tämä valinnan mahdollisuus on pienempi.
Luovuus, uteliaisuus, ongelmanratkaisutaidot, innovaatiokyky, riskienhallinta ja vastuullisuus ovat tulevaisuuden keskeisiä työelämätaitoja. Elinikäinen oppiminen korostuu yhteiskunnan muutosten myötä ja siksi onkin tärkeää osata hankkia ja soveltaa tietoa. Tulevaisuuden työelämätaitoja ovat myös verkostomainen oppiminen ja toiminen, sillä se tehostaa resurssien käyttöä ja kannustaa innovoivaan tekemiseen. Digitaaliset toimintaympäristöt mahdollistavat yhteistoiminnan eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa. Digitaalisuus antaa mahdollisuuden luoda yhteyksiä yli maantieteeellisten rajojen ja toimia monipaikkaisesti ja -aikaisesti.
Luovuus, uteliaisuus, ongelmanratkaisutaidot, innovaatiokyky, riskienhallinta ja vastuullisuus ovat tulevaisuuden keskeisiä työelämätaitoja. Elinikäinen oppiminen korostuu yhteiskunnan muutosten myötä ja siksi onkin tärkeää osata hankkia ja soveltaa tietoa. Tulevaisuuden työelämätaitoja ovat myös verkostomainen oppiminen ja toiminen, sillä se tehostaa resurssien käyttöä ja kannustaa innovoivaan tekemiseen. Digitaaliset toimintaympäristöt mahdollistavat yhteistoiminnan eri puolilta maailmaa olevien ihmisten kanssa. Digitaalisuus antaa mahdollisuuden luoda yhteyksiä yli maantieteeellisten rajojen ja toimia monipaikkaisesti ja -aikaisesti.
Yrittäjyyden työelämäverkostot
Sosiaali- ja terveysala on perinteisesti ollut julkisen organisaation tarjoamaan palvelua. Viimeisten vuosien aikana yritystoiminta on myös tällä sektorilla lisääntynyt. Esimerkiksi ikäihmisille tarjottavia kodinomaisia asumisyksiköitä ovat perustaneet yksityiset toimijat. Opiskelijat tekevät harjoitteluja myös yksityisissä hoitoyksiköissä mutta varsinaista yritysideahautomotoimintaa tai yritystoiminnan harjoittelua on ainakin ammattikoulun puolella kohtalaisen vähän verrattuna esimerkiksi tekniikan alalla.
Yritysyhteistyötä voisi edistää erilaisten yhteisten projektien kautta, jota yritykset tarvitsivat. Eräs tällainen voisi olla hoitorobotin käytön kokeilu hoitoalan yrityksissä. Meneillään olevat sosiaali- ja terveydenhuollon uudistushankkeet sekä digitaalisuus luovat tarpeita ja uusia mahdollisuuksia oppilaitosten ja yritysten hedelmälliselle yhteistyölle ja vuoropuhelulle. Opetustyössä työelämäkontakteja voisi hyödyntää myös pyytämällä vierailijoita ja esittelijöitä alan yrityksistä, jolloin ihmiset voivat tutustua ja verkostoitua. Verkostot auttavat työnhaussa ja uusien työntekijöiden löytämisessä sekä mahdollistavat erilaisten ajatusten törmäyttämisen.
Uudet yritysideat nousevat luovuudesta. Erilaiset luovat opetus- ja ohjausmenetelmät voivat tukea opiskelijoita kehittämään ratkaisuja erilaisiin työelämän arkisiin ongelmiin. Usein luovuutta tukee yhteistyö tiimeissä, joissa on erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Ryhmä tarjoaa ruokkii parhaimmillaan kekseliäitä ideoita ja jo muutaman ihmisen ryhmässä löytyy paljon erilaista osaamista. Tulevaisuuden työelämässä ongelmat ovat monitahoisia ja niiden ratkaisemiseen tarvitaan monialaista osaamista. Tämän vuoksi tulevaisuuden työntekijöiden on hyvä jo koulutuksen aikana oppia toimimaan ja ratkaisemaan ongelmia ryhmässä.
Haastattelin yksityisen palvelukodin palveluesimiestä ammattiopiston ja yrityksen yhteistyöstä. Palveluesimies piti toimivaa opiskelijoiden harjoitteluyhteistyötä tärkeänä asiana, josta molemmat saavat hyötyä. Opiskelijat tuovat koulutuksen kautta saatua uutta tietoa kentälle ja kyseenalaistavat kysymyksillään hoitajille tuttuja rutiineja. Kokeneillekin hoitajille tekee välillä hyvää pysähtyä miettimään, miksi tietyt rutiinit tehdään ja voisiko niitä tehdä jotenkin toisin. Opiskelijat voivat kertoa myös omia kokemuksia erilaisista käytänteistä toisissa työyksiköissä ja antaa näin hoitajille uusia näkemyksiä tehdä asioita. Harjoittelijat ovat myös pian mahdollisia rekrytoitavia työntekijöitä ja ammattiosaamisen näyttäminen sekä kehityshalukkuus osoittavat kykyä toimia alalla. Keskustelimme myös robotiikan mahdollisuuksista hoitotyössä mutta ne eivät olleet vielä vakuuttaneet palvelukodin henkilökuntaa mahdollisuudesta korvata ihmishoitajaa. Eli rekrytoinnissa Onni Robo ei aja vielä Lauri Lähihoitajan edelle.
Lähteet:
Korkeakoulujen yrittäjyyssuositukset.
Viitattu 20.10.2019.
Osaava yrittäjä. http://www.tieto.osaavayrittaja.fi/yrittaejyys Viitattu 20.10.2019.
Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulevaisuuden-tyo-on-yha-enemman-yrittajyytta-koulutuksen-yrittajyyslinjaukset-julki Viitattu 20.10.2019.
Kuvat: Pixabay ja Kpedu
