keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Opettajan kehittymissuunnitelma

Tänään tein opeopinnot pakettiin! Webinaarissa käytiin läpi omat kehittymissuunnitelmat. Tässä minun koosteeni. Täytyy todeta, että nämä ammatillisen opettajan verkko-opinnot Oulun Ammattikorkeakoulussa ovat olleet hieno kokonaisuus. Suosittelen!



sunnuntai 9. helmikuuta 2020

Tutkimus- kehittämis- ja innovaatio-osaaminen (TKI)

Mitä tarkoitetaan tutkimus- kehittämis- ja innovaatio-osaamisella, josta nykypäivänä puhutaan paljon? Tilastokeskus määrittelee asian seuraavasti:

"Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla (t&k) tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusien sovellusten löytämiseksi. Kriteerinä on, että toiminnan tavoitteena on jotain oleellisesti uutta. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan sisällytetään perustutkimus, soveltava tutkimus sekä kehittämistyö." (Stat, 2020).
TKI -toiminnasta on tullut keskeinen toimintatapa oppilaitoksiin, jonka avulla kehitetään osaamista ja työskennellään yhdessä eri yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on etsiä uusia ratkaisuja tuottaa palveluja ja tehostaa toimintaa. Yhteistyön sijasta nykyään puhutaan pikemminkin asioiden yhteisluomisesta, jolloin asioita kehitetään yhdessä eikä pelkästään toimita yhdessä. 

"Monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin vastaaminen edellyttää innovaatioekosysteemejä, joissa syntyy ratkaisukeskeisesti innovaatioita pikemminkin vuorovaikutteisen yhteisluomisen (co-creation) kuin pelkän perinteisen yhteistyön (co-operation) kautta. Moninaisilla keskinäisillä rajanpinnoilla toimijat tuottavat ja jalostavat tietoja ja innovaatioita tuotteistettaviksi, kaupallistettaviksi ja levitettäviksi. Innovaatioekosysteemit voivat olla paikallisia, alueellisia, kansallisia, globaaleja tai teknologia-alustoihin perustuvia verkostoja, jotka synnyttävät ja kaupallistavat innovaatioita." (ARENE, 2017).

Yhteisluomisessa voidaan puhua yhteisestä tiedon luomisesta sekä sen hyödyntämisestä. Puhutaan oppilaitosten innovaatiopedagogiikasta, joka vastaa ajankohtaisiin työelämän haasteisiin sekä opettaa  toimimaan yhteistyössä yhdessä työelämän verkostojen ja erilaisten palvelujen käyttäjien kanssa (Salonen, K., Eloranta, S, Hautala, T. & Kinos, S. 2017).




Harjoitteluoppilaitoksessa Kpedun Hyvinvointikampuksella eräitä kehittämishankkeita olivat simulaatio -opetus, Onni -robo hanke sekä LEAN -johtaminen.  Simulaatio-opetuksessa harjoitellaan simuloimalla erilaisia käytännön hoitotilanteita sekä arvioidaan omaa ammatillista toimintaa. Onni -robo hankkeessa puolestaaan pyritään kehittämään robotiikan hyödyntämisen mahdollisuuksia hoitotyössä. Käsittelen näistä tarkemmin LEAN -johtamisen hanketta Kpedussa. LEAN -johtamisen perusajatuksena on erilaisten hukkamuotojen vähentäminen, kuten osaamisen huonon hyödyntämisen tai opintojen aikataulutusten parantaminen. LEAN -hankkeella on jokaisella Kpedun koulutusalalla asiantuntija, joka vie tietoa ja osaamista eteenpäin omassa työympäristössään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointikampuksella kehitetään opiskelijoiden opintokokonaisuuksien tehokasta ja mielekästä etenemistä, opettajien opetuskokonaisuuksien jaksottamista tehokkaammin sekä työssäoppimisjaksojen parempaa limittämistä, jotta kaikille opiskelijoille löytyisi harjoittelupaikka. 

Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppimisjaksojen jaksottaminen vaikutti tärkeältä kehittämistyöltä, koska opiskelijamäärien lisääntyessä harjoittelupaikkojen tarve oli kasvanut. Vastaavien opettajien oli haastavaa löytää paikkoja jokaiselle opiskelijalle ja tämä vaati yhä enemmän työaikaa. Harjoittelujaksoja uudelleen limittämällä voitiin hyödyntää samoja työssäoppimispaikkoja useammalle opiskelijalle. Myös Jobiilin -harjoittelupaikkavarausjärjestelmän käyttöönotto on siirtämässä harjoittelupaikkojen hankkimisvastuuta opiskelijoille itselleen. Samalla opiskelijat saavat kokemusta työn hausta. Jobiili on esimerkki digitaalisen palvelun tehokkaasta hyödyntämisestä opetustyössä, joka tuo uudenlaisen ratkaisun työssäoppimispaikkojen hankkimiseen. Jobiili -järjestelmän kautta opiskelija voi seurata, milloin harjoittelupaikat avautuvat ja varata sieltä itselleen mieluisimman harjoittelupaikan. Opettajan työtä tämäkään ratkaisu ei poista, mutta mahdollistaa opiskelijoiden oman toimijuuden toteutumisen. Tämä harjoittelujaksojen uudelleen organisointi oli koulutusalan yksi onnistunut LEAN -johtamisen esimerkki.




Lähteet:

ARENE. 2017. Innovaatioita, kehittämistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet käytössä ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. Viitattu 8.2.2020. http://docplayer.fi/47140409-Innovaatioita-kehittamistoimintaa-ja-tutkimusta.html

Salonen, K., Eloranta, S, Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.2.2020. http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Tilastokeskus. Viitattu 8.2.2020. https://www.stat.fi/meta/kas/t_ktoiminta.html 

Kuvat: Pixabay



keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Pohdintaa opettajuuden arvoista ja lainsäädännöstä

Syksyn opetusharjoittelu on paketissa ja ajatuksissani työstän vielä sen satoa. Tämän harjoittelun aikana pohdiskelin miten suuri merkitys opettajalla on opiskelijoiden, etenkin nuorten, arvomaailman rakentajina. Ammatillisen opettajan työtä ohjaavaa lainsäädäntöä olenkin jo tarkastellut aikaisemmassa blogi-tekstissäni. Opettajuus laittaa riman aika korkeallekin hyveellisen ihmisen esikuvana toimimiseen, kun tarkastelee opettajuudelle asetettuja eettisiä periaatteita. Ihmisarvon kunnioittaminen, totuudellisuus, oikeellisuus sekä vastuu ja vapaus perustehtävän ja sen normistojen toteuttamiseen kuuluvat opettajuuden eettisiin periaatteisiin. 

Itselleni erilaisten ihmisten avoin kohtaaminen ja kunnioittaminen on diakoniatyön kautta luontevaa, joskaan ei aina itsestään selvää. Erityisesti nuorten opettamisessa on mielestäni tärkeää antaa opiskelijalle kasvun mahdollisuus ja ohjata häntä oikeaan suuntaan sekä ammatillisesti että elämänhallinnallisesti. Opiskelijat tulevat hyvin monenlaisista taustoista ja heillä jokaisella on oma kasvuympäristönsä, jota yksilö kantaa mukanaan. Kuitenkin ammatillisen opettajan tulisi kyetä omalla toimillaan ja esimerkillään viemään hyvinkin heterogeenistä joukkoa samaan ammatillisen kasvun suuntaan tasapuolisesti ja tasa-arvoisesti. Opiskelijat voivat herättää käytöksellään opettajassa monenlaisia tunteita, jotka tulisi kyetä tunnistamaan ja käyttäytymään silti korrektisti ja provosoitumatta. Itse jäin miettimään joidenkin opiskelijoiden välinpitämättömyyttä opiskeluvelvoitteista, kuten keskeisten ammarillisten asiasisältöjen opettelusta. Miten paljon voi opettajan "ymmärtää nuoruutta" ja toisaalta vaatia ammatillisten asioiden osaamista, jotka ovat suoraa verrannollisia terveydenhuoltoalalla potilasturvallisuuteen? Opettajan eettiset periaatteet vaikuttavat tällaisenkin pohdinnan taustalla.


Yhdenvertaisuus ja sen toteutuminen on haaste opetettaessa maahanmuutto-opiskelijoita. Mikä on esimerkiksi hyvän suomen kielen vaatimus lähihoitajan työssä? Miten tunnilla pystyn varmistamaan, että maahanmuuttajaopiskelija on ymmärtänyt opetettavan asiasisällön oikein? Ja onko opettajan käsitys aina se oikea? Opettajalla täytyy olla siis myös joutavuutta tarkastella omia asenteitaan ja arvojaan. Erilaisista etnisistä kulttuuritaustoista tulevat opiskelijat tulisi ohjata suomalaisen lainsäädännön ja arvomaailman tuntemiseen sekä sen merkityksen ymmärtämiseen. Esimerkiksi käsitykset miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta voi olla valtavirrasta hyvinkin poikkeavia näkemyksiä, kuten voiko mies työskennellä naispuolisen esimiehen ohjauksessa. Tärkeää on tällaisissa tilanteissa kyetä opettajana avaamaan Suomen lainsäädäntöä ja auttaa sen ymmärtämisessä.




Kuvat: Pixabay 

Diakoninen hoitotyö

 Diakonian viran päivänä julkaistiin kirjoitukseni diakonisesta hoitotyöstä. "Sairaanhoitaja-diakonissat ovat terveydenhuollon laillist...