Työharjoittelussa olen tällä viikolla pohtinut vuorovaikutuksen merkitystä työpaikoilla. Väittäisin, että iso osa työpaikkojen ristiriidoista johtuvat vuorovaikutustaitojen puutteesta. Ja käänteisesti; vuorovaikutustaitoja parantamalla voidaan vaikuttaa ihmisten työssä viihtyvyyteen, työtehtävien sujuvuuteen, heijastusvaikutuksena asiakaskokemukseen ja koko työn tuottavuuteen.
Mitä nuo vuorovaikutustaidot sitten pitävät sisällään? Hyviksi ammatillisiksi vuorovaikutustaidoiksi voisi nostaa kuuntelun, rakentavan dialogin eli keskustelun ja empatian. Kuunteleminen vuorovaikutustaitona on asettumista toisen asemaan ja läsnäolon antamista. Kiireisessä työkulttuurissa tämä tarkoittaa hetkeksi pysähtymistä toisen ihmisen ja hänen asiansa äärelle. Kuunteleminen vaatii, että ihminen kykenee siirtymään minä-fokuksesta sinä-fokukseen ja kuunnella ihmistä hänen omasta näkökulmastaan. Rakentava dialogisuus on puolestaan kykyä saada kommunikaatio toimimaan toisen ihmisen kanssa. Dialogin vaatimus on, että molemmat keskustelun osapuolet sekä puhuvat että kuuntelevat toisiaan kunnioittavasti. Tämä on helppoa ymmärtää teoriassa, mutta käytännön työelämässä, jossa erilaiset persoonat kohtaavat toisiaan haastavissa tilanteissa, voi ongelmia syntyä helposti pienistäkin keskustelun nyansseista. Työelämänkin tilanteet nostavat ihmisessä tunteita ja ne värittävät ja vääristävät helposti vuorovaikutustilanteita. Yksilölle tärkeää olisi osata hallita tunteensa ja pysyttäytyä rakentavassa dialogissa.
Entä kuuluuko empatia ammatillisiin vuorovaikutustaitoihin? Vuorovaikutus työelämässäkin toimii parhaiten, jos se on kunnioittavaa, aitoa, lämmintä ja toisesta ihmisestä välittävää eli empaattista. Empatia voidaan ajatella kyvyksi asettua toisen ihmisen asemaan ja myötäelää hänen kokemuksiaan. Empatia ei kuitenkaan merkitse sitä, että menee mukaan toisen ihmisen tunteisiin ja ajatuksiin. Empaattisessakin käyttäytymisessä täytyy kyetä säilyttämään oma erillisyytensä. Ehkä eräs haastava tilanne työelämässä voisi olla se, että työkaveri on kokenut tulleensa kohdelluksi väärin ja syyttelee siitä kolmatta osapuolta. Tällaisessakin tilanteessa työkaveri, kuuntelija, jolla on hyvät ammatilliset vuorovaikutustaidot, ei mene mukaan toisen kokemukseen, vaan kykenee tarkastelemaan hänen tilannettaan objektiivisesti, ulkopuolisona. Empatiaa voi välittää tällaisessakin tilanteessa sanoittamalla, että ymmärtää toisen tunnepurkauksen ja siihen johtaneet syyt.
Vuorovaikutus työpaikalla ja vapaa-ajalla on usein erilaista. Taito kuunnella, välittää empatiaa ja rakentaa dialogia edistävää vuorovaikutusta erilaisissa kohtaamisissa toimii molemmilla elämän osa-alueilla ja on keino edistää hyvinvointia työpaikoilla.
Hyvää, käytännönläheistä materiaalia työelämän vuorovaikutustaitojen kehittämisestä löytyy täältä.
Lähde: Ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja oppimaan.
Hannu Soini, Antti Rantanen & Teemu Suorsa (toim.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti