Oma harjoittelujakso Kokkolan kaupungin henkilöstöpalveluissa on paketissa ja on ollut aika miettiä, mitä on tullut opittua. Mukaan on tarttunut paljon uutta tietoa siitä, miten keskisuuressa organisaatiossa voidaan pitää henkilöstöstä huolta, jotta yksilön kokemus työelämä oli mielekästä, omaa perustehtävää toteuttavaa ja tuottavaa. Itselleni uusia hyviä käytänteitä olen säilönyt tulevaisuutta varten ja vertaillut niitä aikaisempiin kokemuksiini. Hienoa on ollut myös huomata, että asiat, joita olen opiskellut kasvatuspsykologian koulutusohjelmassa, ovat varsin hyvin sovellettavissa myös HR-alalle.
Mieleenpainuvin kokemus on ollut kuitenkin oppia ohjaajasta, joka työskentelee innostuneesti ja motivoituneesti. On mukavaa tulla töihin, jossa työkaveri toivottaa iloisesti huomenet, kyselee kuulumia, ottaa opiskelijan mukaan mahdollisimman moniin tilanteisiin ja haluaa jakaa tietoaan ja kokemustaan. Kaiken tämän omien arkityökiireiden ohella. Olenkin tässä harjoittelun aikana miettinyt, miten jo yhdenkin ihmisen asenne työpaikalla on tärkeä, sillä innostus tarttuu ja myönteinen asenne asioihin ja ihmisiin leviää.
Positiiviset tunteet rohkaisevat yksilöä
kokeilemaan rajojaan, haastamaan itseään, tutkimaan ympäristöään ja ovat merkki
optimaalisesta hyvinvoinnista. Ajattelun tasolla positiiviset tunteet voivat
laajentaa tarkkaavuutta sekä mahdollistavat joustavamman ja luovamman
kognitiivisen toiminnan (Fredrickson, 2002; Fredrickson, 2004). Yksilön
kyetessä ajattelemaan laajemmalla perspektiivillä, hänen henkilökohtaiset
voimavarat, kuten luovuus, tietoisuus, resilienssi, tehokkuus ja sosiaalisuus
lisääntyvät. (Fredrickson, 2004). Resilienssi on positiivisen
psykologian käsite, joka voidaan määritellä yksilön sitkeydeksi, lannistamattomuudeksi
ja joustavuudeksi. Sitkeä yksilö jaksaa edetä kohti tavoitteitaan
epäonnistumisistaan huolimatta (Manka & Manka, 2016). Positiiviset
tunteet suuntaavat yksilön tarkkaavaisuutta ja auttavat tekemään ratkaisuja.
Negatiiviset tunteet puolestaan kaventavat huomioita ja tarkkaavaisuutta.
Yksilön kokiessa miellyttäviä ja mukavia tunteita, maailma näyttää
moniulotteisempana ja enemmän mahdollisuuksia täynnä olevana. Positiiviset
tunteet tukevat yksilön suoriutumista, lisäävät energisyyttä ja auttavat
näkemään uusia näkökulmia (Leppänen
& Rauhala, 2012).
Tärkein oppini tästä harjoittelusta oli siis se, että aitoa positiivisuutta ei ole koskaan (työ)elämässä liikaa. Positiivisuutta on myös niin monia työelämää parantavia keinoja, että sitä ei kannata jättää hyödyntämättä. Ajattelinkin jatkossa tietoisesti keskittyä oman myönteisyyden lisäämiseen omassa vuorovaikutuksessani työssä ja vapaa-ajalla. Älkää siis ihmetelkö, jos olen 🙂.
Lähteet:
Fredrickson, B. (2002). Positive emotions. In Snyder, C. &
Lopez, S. (Ed.) Handbook of positive
psychology (pp. 120-132). Oxford England; New York: Oxford University
Press.
Fredrickson, B. L. (2004). The broaden-and-build theory of
positive emotions. Philosophical
Transactions of the Royal Society of London.Series B, Biological Sciences, 359(1449),
1367-137810.
Leppänen,
M., & Rauhala, I. (2012). Johda ihmistä: Psykologiaa johtajille. Helsinki: Talentum
Manka, M., & Manka, M. (2016). Työhyvinvointi. Helsinki: Talentum Pro.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti