Arviointi ammattikorkeakoulussa

Ammattikorkeakoulua ohjaavat asiakirjat 

Ammattikorkeakoulua ohjaavat lait ja asetukset sekä tutkintosääntö. Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on myös säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Ammattikorkeakoululain 2014/932 37§). 

Ammattikorkeakouluasetuksessa (2014/1129) puolestaan annetaan tarkempia määräyksiä ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä, kuten opetussuunnitelmista, opinnoista, opetukseen osallistumisesta ja arvioinnista. Ammattikorkeakouluasetus määrittelee tutkintoon johtavien koulutusten tavoitteeksi laaja-alaiset ja käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet, joilla toimia oman alan asiantuntijatehtävissä työelämässä. Lisäksi tavoitteina on valmiudet ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Asetus määrittelee koulutuksen tavoitteiksi myös riittävät kieli- ja viestintätaidot sekä kyvyn kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. (Ammattikorkeakouluasetus 2014/1129 4§). Ammattikorkeakoulun opetuksessa suoritettavaa arviointia on peilattava myös näiden asetuksessa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. Esimerkiksi koulutuksessa tapahtuvan arvioinnin tulisi tukea ja kannustaa oppijan elinikäistä oppimista.

Tutkintosäännöillä voidaan puolestaan antaa opetukseen liittyviä  tarkentavia määräyksiä, kuten arviointiin. Tutkintosäännön hyväksyy ammattikorkeakoululain mukaan ammattikorkeakoulun hallitus. Esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) tutkintosääntö määrittelee koulun tehtävää ja opetusta seuraavasti: "Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa.Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista." Näin Oamk:n tutkintosäännössä viitataan ammattikorkeakoululakiin (932/2014 § 4), jonka mukaan myös arvioinnissa tulee huomioida elinikäisen oppimisen mahdollisuus ja edistää sitä.

Opintojen henkilökohtaistaminen

Ammattikorkeakoulussa voidaan opintoja henkilökohtaistaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) kautta.
Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella (932/2014 § 37).

Sairaanhoitajan ammattikorkeakouluopinnoissa tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että mahdollisesti opiskelijan aikaisemmin suorittamasta lähihoitajaopintoja voidaan AHOT-toiminnan kautta hyväksi lukea sairaanhoitajaopinnoissa. 

Itselleni opintojen henkilökohtaistaminen on avautunut varsinaisesti ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Olen huomannut, että oman aikaisemman osaamisen tunnistaminen ja sen siirtäminen eri kontekstiin vaatii itseltä kognitiivista prosessointia. Tämä vaatii myös opettajalta kykyä ohjata opiskelijoita havainnoimaan  ja tunnistamaan omia tietojaan ja taitojaan. Osaamista tulee myös kyetä muokkaamaan opintotavoitteiden mukaisesti ja mahdollisesti täydentämään. Tällaista tiedon muokkaamisen ja siirtämisen osaamista tarvitaan myös työelämässä. AHOT-toiminnan taustalla on elinikäisen oppimisen malli, jossa hyödynnetään yksilön aikaisempi sekä formaali että informaalioppiminen ja tehostetaan opintoja (Kiviniemi, 2016). Nämä ajatukset myös palaavat itselleni tärkeään Kolbin kehällisen oppimisen ajatukseen, jota pohdin aikaisemmin täällä.

Arviointi

Arviointi on palautetta, jota opettaja antaa opiskelijalle oppimistuloksista. Sen tarkoituksena on oppimisen parantamisen ja osaamisen kehittäminen. Arviointi on laadullista arviointia oppimisen kehittymisestä ja tarkoitus on opiskelijan itseluottamuksen kasvattaminen. Pedagogisesti hyvin suunniteltu arviointi perustuu annettuihin kriteereihin ja tähtää oppimisen lisäämiseen ja selkiyttämiseen. Osaamisen arviointi on kehittävää, tavoitesuhteista ja kriteeriperusteista, joka perustuu osaamisiin, osaamisalueiden ja opintojaksojen tavoitekuvauksiin ja niiden pohjalta laadittuihin arviointikriteereihin. Myös opiskelijan itse- ja vertaisarviointi ovat merkittäviä osaamisen kehittymisen arvioinnissa.

Lähteet:

Ammattikorkeakouluasetus 2014/1129. Annettu Helsingissä 18.12.2014. Viitattu 14.10.2018.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Ammattikorkeakoululaki 2014/932. Annettu Helsingissä 14.11.2014. Viitattu 14.10.2018.

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140932#Pidp446232128

Kiviniemi, Kari (2016). Tutkimus hyväksilukujen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toteurumisesta  keskipohjalaisessa korkeakoulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö. Ammatillisen koulutuksen reformi. Viitattu 14.10.2018.
https://minedu.fi/henkilokohtaistaminen

Viitanen, Kirsi (2015). Arvioinnin käytännöt ammattikorkeakoulussa. Viitattu 14.10.2018.

https://www.slideshare.net/KirsiViitanen/arviointikytntjen-kehittminen-ammattikorkeakoulussa

https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/Opinto-opas-yamk/Opiskelu/Opiskelu-ja-arviointi/

Arviointi opetuksessa

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Oppimisen ja palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei tule verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arviointi ja palautteen antaminen ovat keskeinen osa oppimisprosessia, jonka tarkoituksena on edistää oppilaan oppimista ja lisätä hänen oman osaamisen tunnistamista.

Arviointi voidaan jakaa tehtävänsä perusteella diagnostiseksi, formatiiviseksi tai summatiiviseksi arvioinniksi. Diagnostisella arvioinnilla pyritään kartoittamaan oppijan taso, kuten lähtötasotestit kurssin alussa. Formatiivisen arvioinnin keskeinen merkitys puolestaan on, että oppija saa palautetta, jonka avulla hänellä on mahdollisuus kehittää itseään. Tällaisia ovat esimerkiksi kurssin väliarvioinnit. Summatiivinen arviointi on kokonaiskuva oppimisesta jollakin tietyllä aikavälillä ja suhteessa tiettyihin tavoitteisiin, kuten kurssin aikana.

Palautteen antamisen merkitys

Palautteen antamisen on myös mahdollisuus motivoida oppijaa ja kannustaa häntä eteenpäin sekä oppimaan lisää että soveltamaan omaa oppimistaan käytäntöön. Arviointi ja palautteen antaminen on aina myös vuorovaikutustilanne, jossa positiivisuudella ja myönteisyyden keinoilla voidaan vahvistaa oppijan itsetuntoa, myönteistä ajattelua itsestä ja muista sekä rohkaista käyttämään omia kykyjään ja taitojaan. Kannustavan ilmapiirin luominen palautteen antamisessa on siis opettajan yksi keskeinen tehtävä, joka edesauttaa ja rohkaisee oppijan kehittymistä. Opettajan tulisi siis huolehtia siitä, että oppija saa alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää ja synnyttävät positiivisten tunteiden kierrettä, joka edesauttaa oppimista ja luottamusta omiin taitoihin. Palautteen antamisella voidaan ohjata itse asiassa oppijan kokonaisvaltaisen persoonan kehittymistä yksilönä, yhteiskunnan jäsenenä ja elinikäisenä oppijana.

Opettajalle palautteen merkitys on saada käsitys oppijan tiedoista ja taidoista, joita voidaan koostaa itsearvioinnista, vertaisarvioinnista tai työelämän edustajan antamasta arvioinnista. Opettaja voi siis koota arvioitavaa tietoa monelta eri taholta ja saada näin laajemman kuvan oppijan arvioitavasta tietotaidosta. Palautteen annossa ja arvioinnista opettajalla on myös mahdollisuus motivoida oppijaa sekä ohjata hänen itsekehitystään. Näin arviointi voidaan nähdä jatkumona oppimisprosessille, joka ei pääty arviointiin vaan tavoitteena on, että arviointi kannustaa oppijaa kehittämään taitojaan myös jatkossa. Arviointi on oikeastaan kahdensuuntaista, sillä oppijan arvioinnissa myös opettaja saa palautetta omasta työstään ja sen onnistumisestaan sekä mahdollisuuden reflektoida omaa työtään. Arviointitilanteessa opettaja saa arvokasta tietoa oppimisprosessista yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän näkökulmasta, jonka avulla hän voi kehittää omaa opettamistaan sekä koko opetusprosessia. Samalla palautetilanne hyödyttää koko opetustyön ja opetusorganisaation kehittämistä. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovatkin opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

" Opetuksen tarkoitus ei ole säiliön täyttäminen, vaan tulen sytyttäminen!"

CCO

Lähteet:

Opetuksen arviointi. Viitattu 14.10.2018.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429583

Viitanen, Kirsi (2015). Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa. Viitattu 14.10.2018. https://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-oppimisessa-ja-ohjaamisessa

Virtanen, V., Postareff, L., & Hailikari, T. (2015). Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?Yliopistopedagogiikka 1/2015.  Viitattu 14.10.2018.
https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/