Arviointi opetuksessa

Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet

Oppimisen ja palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei tule verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arviointi ja palautteen antaminen ovat keskeinen osa oppimisprosessia, jonka tarkoituksena on edistää oppilaan oppimista ja lisätä hänen oman osaamisen tunnistamista.

Arviointi voidaan jakaa tehtävänsä perusteella diagnostiseksi, formatiiviseksi tai summatiiviseksi arvioinniksi. Diagnostisella arvioinnilla pyritään kartoittamaan oppijan taso, kuten lähtötasotestit kurssin alussa. Formatiivisen arvioinnin keskeinen merkitys puolestaan on, että oppija saa palautetta, jonka avulla hänellä on mahdollisuus kehittää itseään. Tällaisia ovat esimerkiksi kurssin väliarvioinnit. Summatiivinen arviointi on kokonaiskuva oppimisesta jollakin tietyllä aikavälillä ja suhteessa tiettyihin tavoitteisiin, kuten kurssin aikana.

Palautteen antamisen merkitys

Palautteen antamisen on myös mahdollisuus motivoida oppijaa ja kannustaa häntä eteenpäin sekä oppimaan lisää että soveltamaan omaa oppimistaan käytäntöön. Arviointi ja palautteen antaminen on aina myös vuorovaikutustilanne, jossa positiivisuudella ja myönteisyyden keinoilla voidaan vahvistaa oppijan itsetuntoa, myönteistä ajattelua itsestä ja muista sekä rohkaista käyttämään omia kykyjään ja taitojaan. Kannustavan ilmapiirin luominen palautteen antamisessa on siis opettajan yksi keskeinen tehtävä, joka edesauttaa ja rohkaisee oppijan kehittymistä. Opettajan tulisi siis huolehtia siitä, että oppija saa alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää ja synnyttävät positiivisten tunteiden kierrettä, joka edesauttaa oppimista ja luottamusta omiin taitoihin. Palautteen antamisella voidaan ohjata itse asiassa oppijan kokonaisvaltaisen persoonan kehittymistä yksilönä, yhteiskunnan jäsenenä ja elinikäisenä oppijana.

Opettajalle palautteen merkitys on saada käsitys oppijan tiedoista ja taidoista, joita voidaan koostaa itsearvioinnista, vertaisarvioinnista tai työelämän edustajan antamasta arvioinnista. Opettaja voi siis koota arvioitavaa tietoa monelta eri taholta ja saada näin laajemman kuvan oppijan arvioitavasta tietotaidosta. Palautteen annossa ja arvioinnista opettajalla on myös mahdollisuus motivoida oppijaa sekä ohjata hänen itsekehitystään. Näin arviointi voidaan nähdä jatkumona oppimisprosessille, joka ei pääty arviointiin vaan tavoitteena on, että arviointi kannustaa oppijaa kehittämään taitojaan myös jatkossa. Arviointi on oikeastaan kahdensuuntaista, sillä oppijan arvioinnissa myös opettaja saa palautetta omasta työstään ja sen onnistumisestaan sekä mahdollisuuden reflektoida omaa työtään. Arviointitilanteessa opettaja saa arvokasta tietoa oppimisprosessista yksittäisen oppijan tai oppijaryhmän näkökulmasta, jonka avulla hän voi kehittää omaa opettamistaan sekä koko opetusprosessia. Samalla palautetilanne hyödyttää koko opetustyön ja opetusorganisaation kehittämistä. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovatkin opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.

" Opetuksen tarkoitus ei ole säiliön täyttäminen, vaan tulen sytyttäminen!"

CCO

Lähteet:

Opetuksen arviointi. Viitattu 14.10.2018.
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/perusopetus/419550/tekstikappale/429583

Viitanen, Kirsi (2015). Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa. Viitattu 14.10.2018. https://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-oppimisessa-ja-ohjaamisessa

Virtanen, V., Postareff, L., & Hailikari, T. (2015). Millainen arviointi tukee elinikäistä oppimista?Yliopistopedagogiikka 1/2015.  Viitattu 14.10.2018.
https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/