Hoitotyön kehittäminen

 Hoitotyön kehittäminen näyttöön perustuvan tiedon avulla voi tyypillisesti olla hoitosuosituksen laatiminen moniammatillisena yhteistyönä sekä sen käytäntöön vienti. Opintomateriaalissa olevassa Kinnunen ym. (2017) artikkelissa kuvataan aikuispotilaan painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen -hoitosuosituksen laatiminen näyttöön perustuvana toimintana. Tämä hoitosuosituksen laatiminen toteutui prosessimaisena työskentelynä, joka alkoi prosessin kattavasta suunnittelusta. Tämän jälkeen alkoi näytön kokoaminen aiheeseen liittyvän systemaattisen tiedonhaun avulla eri tietokannoista. Tiedon luotettavuuden arvioinnin avulla artikkeleista valittiin tutkimuskriitereihin sopivimmat. Hoitosuosituksen laadinnassa käytettiin myös kansainvälistä hoitosuositusta, jota sovellettiin suomalaiseen toimintaympäristöön. Seuraavaksi  toteutettiin näytön vahvuuden ja näytön asteen arvionti näytönastekatsauksen laadinnan avulla. Suosituslausekkeiden muodostaminen tapahtui työryhmän toimesta tämän jälkeen ja suositusluonnokseen pyydettiin ulkopuolisten asiantuntijoiden lausunnot. Lopuksi hoitosuositus julkaistiin ja sitä aloitettiin levittämään eri organisaatioihin.

 

                                            Kuva: Pixabay

Hoitosuosituksen käyttöönoton jälkeen tarvitaan myös näyttöön perustuvan toiminnan arviointia. Tuloksia arvioida keskeisten käsitteiden kautta, joita ovat vaikutusten, vaikuttavuuden, kustannusvaikkuttavuuden ja laatukustannusten avulla. Esimerkiksi painehaavapotilaan hoidon vaikutuksia voidaan arvioida  hoidon toteutuksen kestona, henkilöstön asenteissa, ja potilastyytyväisyytenä. Hoidon vaikutuksia voidaan puolestaan arvioida siinä, miten nopeasti painehaavat on saatu hoidettua ja kuinka pitkiä hoitojaksot ovat olleet. Kustannusvaikutuksien seuranta tapahtuu painehaavojen hoidosta aiheuttamina hoitokustannusten seurantana. Laatukustannukset koostuvat taas painehaavojen hoidon seurantaan käytettyjen resurssien kustannuksista sekä painehaavojen ehkäisyyn liittyvistä resursseista. Hoidon arvioinnin seuranta hoitosuositusten käyttöönoton jälkeen on siis hyvin kattavaa ja monipuolista. Onnistunut näytön käyttöönotto edellyttää aina riittäviä resursseja, joista syntyy kustannuksia. Tavoitteena on kuitenkin parantaa ja tehostaa hoitotyötä, jotta kokonaiskustannukset olisivat alhaisemmat esimerkiksi painehaavapotilaiden vähenemisen kautta.

Lähteet:

Kinnunen, U-M., Tervo-Heikkinen, T., Hynninen, N., SeppänenS., Iivanainen, A., Ahtiala, M. & Holopainen. (2017). Näyttöön perustuvan hoitosuosituksen laatiminen - esimerkkinä aikuispotilaan painehaavojen ehkäisy ja tunnistaminen. Hoitotiede 29 (3), 169–179.

Korhonen, A., Jylhä, V., Korhonen, T. & Holopainen, A. (2018). Näyttöön perustuva toiminta - tarpeesta tulokseen. Skhole Oy.

Näyttöön perustuva käyttöönotto

 Hotus eli Hoitotyön tutkimussäätiön tarkoituksena on tuottaa ja levittää tutkimusnäyttöä sekä tukea näytön käyttöönottoa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hotus pyrkii edistämään näyttöön perustuvaa toimintaa hoitosuositusten avulla. Hoitosuositukset ovat asiantuntijoiden laatimia tutkimusnäyttöön perustuvia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien menetelmien vaikuttavuudesta, käyttökelpoisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta hoitoa tarvitsevalle ja hänen läheisilleen. Hoitosuositusten avulla pyritään parantamaan hoitotyön laatua ja yhtenäistämään perusteettomasti vaihtelevia käytäntöjä. Uusimpia hoitosuosituksia ovat esimerkiksi Palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan suunhoito (2022) ja Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen (2022).

Joanna Briggs Instituutti (JBI) puolestaan on kansainvälinen tutkimusorganisaatio, joka kehittää ja toimittaa näyttöön perustuvaa tietoa, ohjelmistoja sekä koulutusta, joka on suunniteltu parantamaan terveydenhuollon käytäntöjä ja terveystuloksia. Instituutti on kehittänyt näyttöön perustuvan JBI-mallin, josta kerroin aikaisemmassa postauksessani. Tämän näyttöön perustuvan terveydenhuollon mallin mukaisesti voidaan hoitotyötä kehittää organisaatiossa systemaattisesti.

Duodecim Terveyskirjasto tuo luotettavan, riippumattoman ja ajantasaisen tiedon terveydestä ja sairauksista jokaisen suomalaisen ulottuville. Terveyskirjastossa on yli 10 000 asiantuntijoiden laatimaa artikkelia. Terveyskirjaston sivuilta jokainen suomalainen voi hakea luotettavaa, tutkittua tietoa sairauksista ja niiden oireista, laboratoriotutkimuksista ja lääkehoidosta.

Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksissa käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Tavoitteena on laatia ja ylläpitää sekä levittää näyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia ja tukea tällä tavoin terveydenhuollon ammattilaista hoitopäätöstä tehtäessä. Eli tämä sivu on suunnattu erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. 

Evidence-Base Nursing (EBN) julkaisee kriittisiä kommentteja ja yhteenvetoja hoitotyön pätevimmistä tutkimuksista muista kansainvälisistä terveydenhuollon aikakauslehdistä. Sisältöä arvioidaan kriittisesti ja tärkeimmät artikkelit tiivistetään tiiviiksi asiantuntijakommentteiksi, joissa keskitytään julkaisujen keskeisiin havaintoihin ja vaikutuksiin hoitotyön käytäntöön.

Hoitotyön kehittäminen näyttöön perustuen

 Tämän viikon luennoitsijat olivat Oulun yliopiston Gero Nursing Center:stä (GNC), jonka tarkoitus on kehittää ikääntyvien kuntouttavaa hoitotyötä näyttöön perustuen. Tämä aihe on itselleni tuttu ja läheinen, mutta antoi taas uutta pohdittavaa aihepiiriin liittyen. 

Kuntoutumista edistävä hoitotyö on todellakin aivan keskeistä ikääntyvien hoitotyössä. Ylpeänä voin todeta, että itse hoitotyön opettajana ammatillisessa oppilaitoksessa opetan tätä jatkuvasti. Olen myös sisältänyt samalla tavoin asian kokonaisvaltaisuuden. Kuntoutumista edistävää hoitotyötä ei toteuteta vain yksittäisissä jumppahetkissä, vaan jatkuvasti erilaisisten hoitotoimenpiteiden ja arkipäivän toimintojen yhteydessä. Esimerkiksi hoitaja voi avustaa ikääntyneen asiakkaan aamutoimet tehostetussa palveluasumisessa toteuttamalla kuntouttavaa työotetta ja kannustamalla asiakasta tekemään niin paljon itse kuin mahdollista.  Tällä tavoin hoitaja ylläpitää ikääntyneen ihmisen jäljellä olevia voimavaroja ja fyysistä toimintakykyä.  Toisaalta hoitajan tulee osata ottaa joustavasti huomioon ihmisen kokonaisvaltainen ja vaihteleva terveydentila. Esimerkiksi liikkuminen voi olla toisena aamuna vaikeaa ja ihminen todellakin tarvitsee enemmän apua toimimiseen.

Luennolta jäi mieleeni myös ikääntyvän ihmisen terveyden perustan rakentuminen. Kokonaisterveyden perustaan vaikuttaa geenit, lapsuus ja nuoruus sekä omat elämänvalinnat. Geeniperintä vaikuttaa yhden neljänneksen terveyteemme ja siihen emme voi itse vaikuttaa. Lapsuuden ja nuoruuden valinnat vaikuttavat toisen neljänneksen ja niitä ohjaavat hyvin pitkälle vanhempien valinnat ja koulujärjestelmä. Sen sijaan kaksi neljännestä terveyteemme vaikuttavat omat elämänvalintamme ja niihin voimme vaikuttaa itse. Esimerkiksi ravitsemukseen, liikuntaan, nukkumiseen ja päihteettömyyteen liittyvät valinnat heijastuvat suoraa omaan terveydentilaamme. Ihmisen omilla valinnoilla on siis hyvin merkittävä osuus siitä, millainen terveystilanteemme on ikääntyneenä ihmisenä. Tässä on mielestäni asia, josta pitäisi ihmisiä enemmän muistuttaa ja sen avulla kannustaa terveellisiin elämänvalintoihin! 

    

                                            Kuva: Pixabay

Lääkehoidon kehittäminen näyttöön perustuvana toimintana

Katkeamattoman lääkehoidon prosessimalli 

Kuvio 1. Näyttöön perustuvan terveydenhuollon malli (Jordan ym. 2016). Kuvion julkaisulupa: JBI 25.10.2018

Opintoihini liittyi Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) arviointiylihoitaja Sami Sneckin luento Lääkehoidon toteuttaminen näyttöön perustuvan toiminnan näkökulmasta.  Luennolla käytiin läpi näyttöön perustuvan hoitotyön prosessimallia (Hotus) ja sen toteuttamista lääkehoidon kehittämisessä yliopistollisessa sairaalaympäristössä. Arviointiylihoitaja Sneck oli työssään kehittänyt lääkehoitoa katkeamattoman lääkehoidon prosessimallina. Luennoitsija avasi kiinnostavalla ja käytännönläheisellä tavalla näyttöön perustuvaa hoitotyön prosessimallia konkretiaksi hänen työpaikallaan ja omassa hoitotyön kehittämistyössä. Lääkehoidon kehittäminen on tärkeää, koska lääkkeiden kysyntä ja tarve kasvaa väestön ikääntyessä ja sairauksien dignosoinnin kehittyessä. Lisäksi  lääkkeitä kehitellään yhä enemmän, joten tarjonta lisääntyy. Ylipäänsä lääkehoito vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta, koska ne ovat kemiallisia valmisteita, jotka väärinannosteluna ja otettuna ovat hengenvaarallisia ihmiselle.

Luento sai itsessäni liikkeelle ajatuspyörteitä liittyen siihen, miten voisin omassa työssäni ammattikoulun hoitotyön opettajana hyödyntää oppimaani. Itselleni jäivät erityisesti mieleen HaiPron hyödyntäminen kehitystyössä sekä  lääkkeiden jako- ja antotilanteiden riskikohdat. HaiPro on potilas- ja asiakasturvallisuuttaa vaarantavien haittatilanteiden raportointityökalu, jonne kirjataan sekä läheltäpiti -tilanteet että toteutuneet vaaratilanteet. Tämän raportointijärjestelmän kautta vaaratilanteet tulevat näkyväksi, esihenkilöiden tietoon ja niihin voidaan puuttua paremmin. Tällä luennolla ymmärsin myös sen, että HaiPro -järjestelmän dataa pystyy käyttämään myös hoitotyön kehittämisen seurantamittarina. Tietysti täytyy huomioida, että kaikkia vaaratapahtumia ei välttämättä raportoida järjestelmään.

Lääkkeiden jako- ja antotilanteiden turvallisuuden kehittämiseen liittyy hoitajan antokirjaaminen heti lääkkeiden antamisen jälkeen sähköisiin järjestelmiin. Tähän tarvittiin lääkkeidenjakokierrolla mukana oleva tietokone, joka kulki hoitajan mukana erityisessä kärryssä. Toisaalta jäin pohtimaan, että voisiko tämä toimia myös mobiilisti, jolloin välineiden hankintakustannukset olisivat pienemmät. Lisäksi OYS:ssa tehdyn katkeamattoman prosessimallin mukaisesti lääkkeiden jakamista oli kehitetty niin, että lääkkeiden jaossa ei saanut enää käyttää potilaiden lääkelistojen tulosteita, vaan tiedot katsottiin suoraa sähköisten potilastietojen lääkehoito-osioista. Tämä varmistaa etenkin erikoissaairaanhoidossa sen, että potilaalle annetaan ajantasainen lääkitys. Tästä syntyi itselleni ajatus, että omalla työpaikallani Kpedun Hyvinvointialoilla voisimme kehittää lääkehoidon osaamisen opetusta siten, että lähihoitajaopiskelijamme oppisivat lääkkeitä jakaessaan lukemaan sähköisiä lääkelistoja suoraa tietokoneelta. Tällä tavoin opeteltaisimme turvallisia lääkehoitokäytänteitä. Tämän kehitysidean vien suoraa kollegoilleni työpaikalle.

Tämän kurssin toisen osioin aikana, ja erityisesti tällä asiantuntijaluennolla, opin konkreettisesti näyttöön perustuvan toiminnan rakenteista organisaatiossa sekä yhtenäisten käytäntöjen toimintakäytäntöjen kehittämistä näytön avulla.

Lähteet:

Jordan Z, Lockwood C, Aromataris E, Munn Z. (2016). The updated JBI model for evidence-based healthcare. The Joanna Briggs Institute. Haettu 11.11.2022 osoitteesta https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto/

Sneck, Sami (2019). Katkeamaton lääkehoidonprosessi ja lääkehoidontoimintojen kehittäminen. Haettu 11.11.2022 osoitteesta Katkeamaton lääkehoidon prosessi ja lääkehoidon toimintojen kehittäminen. Erva lääkehoidon koordinaattori, OYS Sami Sneck, TtT, sh - PDF Ilmainen lataus (docplayer.fi)

Terveystieteiden opintoihin

Jälleen sukellus uusiin opintoihin! Olen aloittanut tänä syksynä terveystieteiden opinnot Oulun Yliopistossa. Tähtäimenä on valmistua terveystieteiden opettaksi, sillä toimin tällä hetkellä hoitotyönopettajana ammattikoulussa. Käyn tällä hetkellä terveystieteiden aineopintojen Näyttöön perustuva toiminta, tutkimus ja kehittäminen -kurssia ja pohdin siihen liittyvää oppimistani täällä blogissani tämän syksyn aikana.

Näyttöön perustuva hoitotyö

Hoitotyön historia

Ensimmäinen luentotunti oli hyvä johdanto aiheeseen ja herätteli heti monenlaisia ajatuksen alkuja mielessäni. Olen pohjakoulutukseltani sisätauti-kirurginen sairaanhoitaja, mutta omana koulutusaikanani 1990 -luvun alkupuolella ei vielä puhuttu näyttöön perustustuvasta hoitotyöstä. Toisaalta alkuluennossa käsitelty hoitotyön historia ja Florence Nightingale ovat tuttuja asioita. Samoin kuin suomalaisen hoitotyön uranuurtajat Helsingin sairaanhoitajakoulun johtajattaret Sophie Mannerheim ja Aino Durchman.

Näyttöön perustuva toiminta -kurssikirjan johdantoa lukiessani syveni ymmärrykseni hoitotieteen merkityksestä.  Jäin myös pohtimaan hoitotieteen tieteenalan vielä varsin nuorta ikää tieteenalana sekä sen merkitystä käytännön hoitotyön kehittymiselle. Muistan  sairaaanhoitaja -opintojeni aikana miettineeni hoitotieteen sekavuutta ja turhuutta. 1990 -luvun alussa hoitotiede oli vielä varmasti hieman jäsentymätöntä, sillä hoitotyön tutkimus alkoi kehittyä vasta 1970-luvulla. Hoitotieteen opetus alkoi Suomessa puolestaan 1980-luvulla ja näyttö nousi puolestaan hoitotieteen keskusteluun 2000-luvun vaihteessa. Samalla hoitotieteen ja sen koulutuksen kehittymisen myötä myös suhtautuminen hoitotyön ammattilaisiin on hitaasti muuttunut. Aikaisemmin hoitotyötä on pidetty kutsumusammattina, sillä sitä hoitivat aikaisempina vuosisatoina kirkko ja esimerkiksi katolisessa kirkossa nunnat. Toivon, että nykyään kaikki ihmiset ymmärtävät terveydenhuollon ammattilaisten olevan hyvin koulutettuja osaajia, jotka huolehtivat yhteiskuntamme kriittisen tärkeästä tehtävästä: kansalaisten terveyden ja sairauksien hoidosta.

Florence Nigtingale (Kuva Pixabay)

Hoitotyön kehittyminen

Näyttöön perustuvan toiminnan kehittyminen hoitotyössä on mielestäni eräs merkittävä askel tutkimukseen perustuvan hoitotyön käytäntöjen levittämistä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin sekä palvelujen laadukkaalle ja eettiselle kehittämiselle. Toisaalta sosiaali- ja terveysalaa opettajan ja käyttäjän näkökulmasta seuraavana ajattelen, että jatkuvien suurten muutosten keskellä on varmasti vaikee vielä pitkäjänteistä työn kehittämistä eteenpäin. Tähän vielä lisättynä työntekijäpulan ja asiakasmäärien lisääntymisen. Haastavien ja kriittisten tilanteiden keskellä täytyisi kyetä myös ylläpitämään kehitystyötä, joka on merkittävä tekijä laadukkaalle hoitotyölle. Parhaillan meneillä oleva suuri sosiaaali- ja terveyspalvelujen uudistus ja hyvinvointialueiden rakentaminen on tärkeä toiminta-alusta näyttöön perustuvalle hoitotyölle. Tällä menetelmällä voidaan seurata ja viedä eteenpäin organisaatio-ja palvelu-uudistusta.

Näyttöön perustuvan hoitotieteen -kurssi vaikuttaa  kiinnostavalta. Toivon, että tämän kurssin jälkeen pystyn ymmärtämään paremmin hoitotieteen käytännön merkitystä.

Lähteet:

Korhonen, A., Jylhä, V., Korhonen, T. & Holopainen, A. (2018). Näyttöön perustuva toiminta - tarpeesta tulokseen. Skhole Oy.